Turvallisuus

KUOPION URHEILUSUKELTAJAT RY TURVALLISUUSOHJE

Turvallinen sukeltaja

Turvallinen sukeltaja sukellustapahtumaan tullessaan:

  • On kouluttautunut tulevia sukelluksia vastaavalle tasolle
  • On perehtynyt etukäteen turvallisuutta koskeviin ohjeisiin
  • Omaa asianmukaiset ja huolletut sukellusvarusteet
  • On hyvässä sukelluskunnossa fyysisesti ja henkisesti
  • On valmis ja haluaa toteuttaa aiotut sukellukset

Turvallinen sukeltaja sukeltaa koulutustasonsa mukaisesti. Kokemusta hän kerryttää riittävästi ensin helpommissa olosuhteissa ja vasta sen jälkeen hän sukeltaa kokeneemman sukeltajan mukana vaativammissa olosuhteissa.

Sukellustapahtuma

Seuran sukellustapahtumissa noudatetaan näitä seuran antamia ohjeita ja Sukeltajaliiton ohjeita. Tärkeimpiä liiton ohjeita ovat:

Kun kokoonnutaan sukeltamaan, niin kyse on seuran tapahtumasta, kun se on tarkoitettu jäsenille ja se on:

  • seuran toimintasuunnitelmassa,
  • hallituksen päättämä tai
  • seuran tapahtumakalenterissa taikka
  • seuran virallisella Facebook-sivulla

Sukellustapahtumia johtaa nimetty, tehtävään asianmukaisen johtajakoulutuksen ja kokemuksen omaava sukellusvanhin, joka vastaa tapahtuman turvallisesta toteutuksesta sekä johtaa mahdollisia pelastustoimia. Pienimmillään sukellusparista toinen on sukellusvanhin. Ei saa olla sellaista sukellusta, missä ei olisi sovittu etukäteen sukellusvanhimmasta. Puhumattomuus ja sopimattomuus ennen sukellustapahtumaa ei vapauta sukeltajia mistään vastuista sukellusturvallisuuden laiminlyönneissä.

Pelastussuunnitelma

Sukellusvanhin vastaa pelastussuunnitelman tekemisestä ja informoi siitä sukeltajia. Suunnitelman laadintaa varten on tulostettavaksi tarkoitettu lomake seuran jäsensivujen tiedostopankissa. Valmiit ohjeet sukeltamisesta ja turvallisuudesta on seuraaville kohteille:

Sukellussuunnitelma ja -pöytäkirja

Sukellusvanhimmalle tai hänen sijaiselleen kerrotaan sukellussuunnitelma ennen sukellusta. Sukelluspöytäkirjaa suositellaan täytettäväksi, jos paikalla on pintaorganisaatio. Pöytäkirjan ylläpitoa varten on tulostettavaksi tarkoitettu lomake seuran jäsensivujen tiedostopankissa.
Sukellusvanhimmalle ilmoitettua sukellussuunnitelmaa tulee noudattaa. Maksimisukellusajan ylitys käynnistää pelastustoimet.

Turvallisuusvälineistö

Seuralla on sukellustapahtumia varten:

  • Hapenantolaitteita 3 kpl
  • Ensiapupakkauksia 2 kpl
  • Defibrillaattori
  • Useita alkusammuttimia

Sukellustapahtumissa pidetään mukana hapenantolaitetta ja ensiapulaukkua sekä mahdollisuuksien mukaan defibrilaattoria. Hapenantolaitteen säiliöpaine ja defibrillaattorin akkujännite on tarkistettava. Kalustojaos huolehtii hapenantolaitteen pullojen täytöistä ja katsastuksista. Ensiapulaukkujen sisältö tarkistetaan vuosittain keväisin turvallisuusvastaavan toimesta. Seuran laivalla ja veneessä pidetään riittävä määrä katsastettuja alkusammuttimia, joista huolehtii laivatoimikunta. Hengityskaasujen täyttöpaikalla pidetään vähintään yhtä alkusammutinta ja ensiapulaukkua, joka sisältää välineitä palovammojen hoitoon.

Hengitysilmakompressorit

Seuralla on neljä kompressoria, joista 3 on käytössä. Näistä kaksi on bensatoimisia retkikompressoreita ja yksi täyttöaseman kiinteä sähkökompressori. Yksi ei ole käytössä ja on varastoituna. Kalustojaos vastaa kompressoreiden toiminnasta ja huollosta.

Kalustonhoitaja vastaa seuran kompressoreiden käyttökoulutuksesta. Vain hänen hyväksymänsä henkilöt ovat oikeutettuja käyttämään kompressoreita ilmatäyttöjä tehtäessä.

Pulloja täytettäessä on riskinä, että hengityskaasuun pääsee epäpuhtauksia, joka voi olla hengenvaarallista (häkä, hiilidioksidi). Epäpuhtaudet tulevat yleisimmin kompressorin imuputkistosta, joten niiden eheyttä ja kuntoa sekä kaasun ottopaikkaa on tarkkailtava koko täytön ajan. Polttomoottoreiden käyttö on suurin riski täyttöpaikan läheisyydessä (retkikompressorit, autot). Kompressoreiden imuputkiin tai -letkuihin tehdyt liitokset tulee olla asianmukaisia ja toimintavarmoja. Mitään tilapäisiä ”teippiviritelmiä” tai vastaavia ei saa olla.

Mikäli käyttäjät huomaavat kompressoreissa jotain normaalista poikkeavaa, on täyttäminen lopetettava heti ja raportoitava asiasta kalustonhoitajalle. Viallinen kompressori on huollettava ja sen käyttäminen on sallittua vasta, kun sen turvallisesta käytöstä on varmistuttu.

Kompressoreiden ilmanlaatua tarkkaillaan täyttäjien toimesta ja mikäli siinä huomataan poikkeavuuksia, on kompressorin suodattimet vaihdettava ennen täyttöjen jatkamista. Kompressorien ilmanlaatuanalyysit tehdään vähintään kolmen vuoden välein ja raportit pidetään käyttäjien nähtävillä.

Kaasujen säilytys ja käsittely

Seuralla täyttöasemalla ja mahdollisesti sukellustapahtumissa on:

  • Happipulloja
  • Heliumpulloja
  • Argonpullo

Erilaisten kaasujen ja etenkin hapen käsittely on korkean riskin toimintaa, joka edellyttää sen käyttäjiltä ja täyttäjiltä koulutusta, tietämystä ja huolellisuutta. Hengityskaasujen täyttäjiltä edellytetään CMAS Nitrox Gas Blender tai CMAS Trimix Gas Blender –koulutusta (tai vastaavaa). Kaasujen käyttäjillä tulee olla asianmukainen koulutus, kuten CMAS Nitrox tai Trimix Diver (tai vastaava).

Seurassa on erilaisia menetelmiä hengityskaasujen sekoittamiseksi hapesta ja heliumista. Maksimissaan 40 % nitroksi tehdään kompressorilla siten, että happi syötetään kompressorin imuilmaan sen käynnissä ollessa. Kompressoreita ei ole happipuhdistettu. Jos hapenvirtausta ei suljeta kompressorin pysähtyessä, happipitoisuus nousee kompressorin imuputkistossa. Jos kompressori käynnistetään uudelleen, syntyy kompressorin räjähdysvaara. Seuran sähkökompressori on varustettu turvaventtiilillä, joka katkaisee hapen virtauksen kompressorin sammuessa. Retkikompressoreissa tätä toimintoa ei ole, vaan hapen virtaus suljetaan manuaalisesti.

Retkikompressoreita käytettäessä onnettomuuden välttämiseksi nitroksin täyttöpaikalla noudatetaan seuraavia ohjeita:

  • Täyttöpaikka on merkitty kyltein – ”NITROKSITÄYTTÖ, HÄRITSEMINEN JA PÄÄSY KIELLETTY”
  • Paikalla ei saa olla muita henkilöitä kuin täyttäjä
  • Täyttäjä keskittyy vain pullojen täyttöön

Kaasuja täytetään ja sekoitetaan myös vapaavirtausmenetelmänä pullosta toiseen. Seuralla on myös happipuhdas booster, jolla saadaan nostettua täyttöpainetta ja varastosäiliö tyhjäksi.

Sukelluslaitteet

Seuran sukellustapahtumissa käytetään sukelluskäyttöön valmistettuja ja huollettuja sukelluslaitteita. Mitään ”autotallivirityksiä” ei sallita ja sukellusvanhimman tulee kieltää sellaisilla sukeltaminen vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi.

Seuran laitepaketit ovat koulutustapahtumia varten ja seuran jäsenien käytettävissä erillisen vuokrahinnaston mukaan.

Seuran regulaattorit on jaettu kahteen ryhmään; jäätymissuojatut avovesikelpoiset ja jäätymissuojaamattomat allaskäyttöön tarkoitetut. Jäätymissuojatut laitteet huolletaan kolmen vuoden välein valtuutetussa huoltopaikassa. Jäätymissuojaamattomat regulaattorit pidetään toimintakunnossa ja huolletaan tarvittaessa. Näissä on merkinnät – ”VAIN ALLASKÄYTTÖÖN”.

Seuran sukelluspullot katsastetaan määräysten mukaan. Seuralla on vielä joitakin sukelluspulloja, joissa on vanhoja varailmatoiminnolla varustettuja pulloventtiilejä. Ne vaihdetaan tai poistetaan käytöstä katsastusten yhteydessä.

Onnettomuustilanteessa toimiminen

Onnettomuustilanteessa on tärkeää pysyä rauhallisena. Jos paikalla on useita ihmisiä, on jonkun otettava ohjat käsiinsä, jotta loukkaantunut saisi apua mahdollisimman pian.

  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat.
  • Selvitä mitä on tapahtunut.
  • Jos tilanne on vakava, hälytä apua hätänumerosta 112.
  • Huolehdi omasta, autettavien ja muiden paikallaolijoiden turvallisuudesta, estä lisävahinkojen syntyminen.
  • Tarkasta ovatko loukkaantuneen vammat hengenvaarallisia eli hengittääkö loukkaantunut, toimiiko verenkierto, onko ensiapua vaativia vammoja.
  • Ryhdy tarvittaviin ensiaputoimiin.
  • Pyydä paikalla olevia auttamaan ja anna heille toimintaohjeita.
  • Opasta pelastus- ja hoitohenkilöstö paikalle ja kerro heille mitä on tapahtunut.

Toiminta onnettomuuden jälkeen

Vakavasta onnettomuudesta ilmoitetaan seuran turvallisuusvastaavalle, joka vastaa jatkotoimista yhdessä hallituksen kanssa. Tässä neuvottelussa päätetään esim. kriisiavun tarpeesta sekä mediatiedotteesta. Seuran puheenjohtaja antaa tarvittaessa mediatiedotteen, joka on tehty yhdessä hallituksen kanssa.

Tapahtumaraportointi

Seuran kaikista läheltä piti -tilanteista ja onnettomuuksista tehdään tapahtumaraportti Sukeltajaliitolle yhdessä asianosaisten kanssa. Tapahtumaraportin voi tehdä kuka tahansa ja halutessaan nimettömänä. Raportti on suositeltavaa tehdä pienemmistäkin tapahtumista. On suositeltavaa, että tapahtumaraportin laadinnasta ilmoitetaan myös seuran turvallisuusvastaavalle.

Kun seuran turvallisuusvastaava saa tietää tapahtumasta, niin hän ottaa yhteyttä asianosaisiin tukeakseen, ohjatakseen ja kannustaakseen tapahtumaraportin laadintaan. Tarvittaessa turvallisuusvastaava laatii tapahtumaraportin.

Raportoinnin tarkoituksena on sukellusturvallisuuden ja avoimen sukelluskulttuurin kehittäminen ilman henkilöiden syyllistämistä. Tarkoituksena on etsiä syitä, ei syyllisiä.

Vakuutukset

Sukeltajan tapaturmavakuutus

Laitesukellus ei kuulu suomalaisilla vakuutusyhtiöillä välttämättä automaattisesti tapaturmavakuutuksen piiriin. Selvitä omasta vakuutusyhtiöstäsi, korvaako tapaturmavakuutuksesi myös sukeltajantaudin painekammiohoidon.

Suomessa sukeltaja pääsee julkisen terveydenhoidon kautta myös painekammioon, mutta ulkomailla sukellettaessa sukeltajan tapaturmavakuutus on erittäin tärkeä.

Sukeltajaliiton jäsenillä on mahdollisuus ottaa Sukeltajaliitto – DAN Europe -sukeltajavakuutus jäsenetuhintaan.

Tuplaturva -vakuutus Sukeltajaliiton kautta

Olympiakomitean Tuplaturva -vakuutus sisältää liikunnan toiminnanvastuuvakuutuksen sekä vapaaehtoistyön tapaturmavakuutuksen. Seura saa vakuutuksen Sukeltajaliiton jäsenyyden kautta.

Tapaturma voi sattua esimerkiksi talkoissa, valmennus-, koulutustapahtumissa, kilpailujen järjestelytehtävissä. Myös matkalla vapaaehtoistyöhön sattuneet tapaturmat kuuluvat vakuutuksen piiriin.

Toiminnanvastuuvakuutus korvaa seuran kolmannelle osapuolelle aiheuttamat henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutettu on korvausvastuussa. Toiminnan vastuuvakuutus ei ole korvauspiiriltään yhtä laaja kuin vakuutetun lain mukainen korvausvelvollisuus.

Seuran vakuutukset

M/S Marie Antoinette on vakuutettu LähiTapiolassa venevakuutuksella, joka sisältää veneilijän vastuun (henkilö- ja esinevahingot) ja veneilijän oikeusturvan.

Vakuutuskirjoja hallinnoi, seuraa ja päivittää rahastonhoitaja. Vakuutuskirjoista jaetaan kopiot tarvitsijoille.